Makupaloja Suomesta

Suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut koko 2000-luvun alun. Pohjoismainen ruoka kiinnostaa ulkomailla ja Suomeen matkustavat ihmiset puhuvat ruoasta paljon. Moni ruokaan liittyvä asia saa ulkomaalaisen hämmentymään. 

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista. Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita. Vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös lautasella.  Joulun ruoat ovat etupäässä läntistä perintöä, pääsiäisen itäistä. Moni kalaruoka on yhteistä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ravitsemustieteen taso on huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin. Laadukkaisiin peruselintarvikkeisiin nojautuva ruokavalio tunnistetaan yhdeksi hyvinvoinnin kulmakiveksi. Helsinki on kivunnut yhdeksi maailman kiinnostavimmista trendikaupungeista tuoreudellaan ja ennakkoluulottomuudellaan.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan himokerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe.  Kuka tahansa voi hyödyntää luonnon antimia, kunhan tekee sen luontoa ja maanomistajaa kunnioittavalla tavalla. Tuhansissa järvissämme kasvaa maukkaita makean veden kaloja. Mökkien vakiovarustukseen kuuluvat savustuspönttö ja halsteri, joilla kaloja kypsennetään ikiaikaisilla menetelmillä. 

Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esimerkiksi koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Maailman pohjoisin maatalous

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta yhtä pohjoisessa kuin Suomessa. Pohjoisen lyhyt kesä ja pitkä talvi ovat haasteita sekä viljelylle että karjanhoidolle. Pellot ja metsät lepäävät talvisin, mutta kasvihuoneet tuottavat vihanneksia läpi vuoden. 

Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista. Osa eläimistä, varsinkin luomumaataloudessa, ulkoilee myös talvipakkasella.

Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston lämpeneminen. Hyödyttääkö vai haittaako se maataloutta, jää nähtäväksi. Pidempi kesä tuottaisi lisää satoa ja mahdollistaisi uusia lajikkeita. Toisaalta leudot talvet toisivat lisävaivaa tuhohyönteisistä ja rikkakasveista. 

Suomalaiset terveyspommit

Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio on terveellinen. Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään ja kuidut hellivät suolistoa. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista saadaan tarpeellisia rasvahappoja sydämen, verisuonien ja ihon hyvinvointiin. Erikoisruokavaliotuotteiden osaaminen on merkittävä osa vientiä.

Terveyttä edistävien elintarvikkeiden taustalla on ravitsemustieteellistä ja teknistä kansainvälisen tason tutkimusta

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa

Kestävä kehitys, luomu ja lähiruoka ovat ruokamaailman trendiaiheita, mutta kertovat myös ruokakulttuurin murroksesta. Suomessa on paljon luomumaataloutta. Kuluttajamarkkinat ovat pienet, mutta kasvavat lamasta huolimatta. Joidenkin mielestä koko Suomen maatalous kannattaisi muuttaa luonnonmukaiseksi, edellytykset siihen olisivat hyvät. Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia. 

Kippis!

Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä. Pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Suurten panimoiden rinnalle on jälleen noussut pieniä käsityöläisyrityksiä, jotka rikastuttavat valikoimia. Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä. 

Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää harrastajat virkeinä. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme.