Suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut koko 2000-luvun alun. Pohjoismainen ruoka kiinnostaa ulkomailla ja Suomeen matkustavat ihmiset puhuvat ruoasta paljon. Moni ruokaan liittyvä asia saa ulkomaalaisen hämmentymään.
Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja
Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta,
perinteistä sekä uusista vaikutteista. Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat
aromeiltaan vahvoja ja raikkaita. Vuodenaikojen vaihtelu näkyy
myös lautasella. Joulun ruoat ovat etupäässä läntistä perintöä, pääsiäisen itäistä. Moni
kalaruoka on yhteistä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ravitsemustieteen taso on
huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin. Laadukkaisiin peruselintarvikkeisiin nojautuva
ruokavalio tunnistetaan yhdeksi hyvinvoinnin kulmakiveksi. Helsinki on kivunnut yhdeksi maailman kiinnostavimmista trendikaupungeista tuoreudellaan
ja ennakkoluulottomuudellaan.
Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia
Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan
himokerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut
ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle
ihmetyksen aihe. Kuka tahansa voi hyödyntää
luonnon antimia, kunhan tekee sen luontoa ja
maanomistajaa kunnioittavalla tavalla. Tuhansissa järvissämme kasvaa maukkaita makean
veden kaloja. Mökkien
vakiovarustukseen kuuluvat savustuspönttö ja halsteri,
joilla kaloja kypsennetään ikiaikaisilla menetelmillä.
Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esimerkiksi
koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva
muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä
juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.
Maailman pohjoisin maatalous
Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta
yhtä pohjoisessa kuin Suomessa. Pohjoisen
lyhyt kesä ja pitkä talvi ovat haasteita
sekä viljelylle että karjanhoidolle. Pellot ja metsät lepäävät talvisin, mutta kasvihuoneet
tuottavat vihanneksia läpi vuoden.
Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä
navetoista. Osa eläimistä, varsinkin luomumaataloudessa,
ulkoilee myös talvipakkasella.
Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston
lämpeneminen. Hyödyttääkö vai haittaako se
maataloutta, jää nähtäväksi. Pidempi kesä tuottaisi
lisää satoa ja mahdollistaisi uusia lajikkeita. Toisaalta
leudot talvet toisivat lisävaivaa tuhohyönteisistä ja rikkakasveista.
Suomalaiset terveyspommit
Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio
on terveellinen. Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja
kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään ja kuidut
hellivät suolistoa. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista
saadaan tarpeellisia rasvahappoja sydämen, verisuonien
ja ihon hyvinvointiin. Erikoisruokavaliotuotteiden osaaminen on merkittävä
osa vientiä.
Terveyttä edistävien elintarvikkeiden taustalla on ravitsemustieteellistä
ja teknistä kansainvälisen tason
tutkimusta
Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa
Kestävä kehitys, luomu ja lähiruoka ovat
ruokamaailman trendiaiheita, mutta kertovat
myös ruokakulttuurin murroksesta. Suomessa on paljon luomumaataloutta. Kuluttajamarkkinat
ovat pienet, mutta kasvavat lamasta huolimatta.
Joidenkin mielestä koko Suomen maatalous
kannattaisi muuttaa luonnonmukaiseksi, edellytykset
siihen olisivat hyvät. Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan
lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia.
Kippis!
Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä. Pohjavesi
on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta.
Suurten panimoiden rinnalle on jälleen noussut
pieniä käsityöläisyrityksiä, jotka rikastuttavat valikoimia. Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä.
Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet
eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää
harrastajat virkeinä. Viinikulttuuri on innostanut myös
kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia
omista marjoistamme.
